Dopinglinkki

Huumeista lainattua logiikkaa

Kirjoittaja:
Julkaistu: 28.02.2011

Leviämisen mekanismi

Kuntodopingia ja huumausaineita on hankala sellaisenaan rinnastaa toisiinsa. Yksinkertaisimmillaan perustelu on se, että toisen käyttö ja hallussapito ovat laittomia ja toisen eivät. Vaikka suoran analogian tekeminen ei kannata, voidaan huumetutkimuksesta lainata paljon esimerkiksi salakuljetukseen, rikollisuuteen, riskitiedottamiseen ja valistukseen liittyviä asioista, mutta yhtälailla hyödyntää samankaltaisia tutkimusmetodeja ja teoreettisia viitekehyksiä. Eräs olennaisimmista yhtäläisyys yhteiskuntatieteilijän silmin on siinä, että molemmissa ilmiöissä on kyse salassa tapahtuvasta toiminnasta, josta ei jää kirjallisia arkistomateriaaleja tai muita ”helppoja” tutkimusaineistoja.

Tällä kertaa lainaan ajatuksen tasolla huumetutkimuksesta aineiden leviämiseen liittyvää mekanismia. Vuonna 1996 Timo Seppälä ennakoi, että ilman ennaltaehkäiseviä toimia voi 10–20-vuoden päästä olla käsissämme uusi kansantauti. Tähän mennessä raportoidut tutkimukset käytön yleisyydestä viittaavat siihen, että Seppälän ennuste ei ole käynyt toteen. Voimmeko siis vetää sellaisen johtopäätelmän, että Seppälä oli väärässä? Vastaan itse: emme.

Pala huumehistoriaa avaa näköalan aineiden leviämisen mekanismeihin Suomessa. Ekstaasin käyttö yleistyi Britanniassa sekä Keski- ja Etelä-Euroopassa 1980-luvun lopulla. Kasvu oli todellinen vyöry, sillä lähes kaikkialla lähdettiin liikkeelle nollatasosta ja vain muutamassa vuodessa kokeilijoita oli nuorten aikuisten ikäluokassa jopa 40 prosenttia. Suomessa tultiin perässä hyvin hitaasti. Ekstaasin voidaan sanoa rantautuneen tänne pysyvämmin vasta vuonna 1996 ja kokeilu saavutti huipun vuonna 2002. Muualla Euroopassa vanha ja jo normaalina pidetty ”juttu” oli meillä uusi vasta lähes 15 vuotta myöhemmin.

Kuntodoping leviämässä?

Kemiallisten aineiden, oli kyse lääkkeistä, huumeista tai dopingista, käyttö on medikalisaation siivittämänä lisääntynyt rajusti viimeisen 20 vuoden aikana. Muualla länsimaissa puhutaan kovasti kunto- ja aivodopingista ja niiden leviämisestä, mutta täällä ilmiöitä ei käytännössä näy lainkaan.

Haluaisin väittää, että säästymme Suomessa ilmeisesti kuntodopingilta, mutta ikävä kyllä taivun toistaiseksi peesaamaan Timo Seppälää. Globaalissa, lääkeistyneessä, helppoja ratkaisuja ja kemiallisia oikoteitä suosivassa maailmassa on ilmiöiden ”valuminen” lähes väistämätöntä. Emme ole kuivilla kuntodopingin suhteen, mutta omaamme erään tärkeän etulyöntiaseman: olemme liikkeellä ennen mahdollisen kasvutrendin alkua.

Etulyöntiasemalla ei kansainvälisiin virtauksiin ja yleiseen aikalaiseetokseen suuremmin vaikuteta, mutta sen sijaan voidaan tehdä järkeviä poliittisia ratkaisuja, panostaa ennaltaehkäisyyn, kouluttaa asiantuntijoita ja luoda mahdollisten haittojen varalle palveluita. Järkiperäinen kansalaiskeskustelu voi myös padota kokeilun ja käytön leviämistä, mutta laajemmin vasta kun kunnon tutkimustietoa on käsillä.

Jonkinlaisena pitkänä jälkilauseena totean, että samankaltaiseen buumiin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa en usko. Sen takaa osin jo koulujärjestelmien erilaisuus. Jenkeissä High school -urheilu on eräs käytön aloittamisen yleisimmistä elämänkulun vaiheista. Urheilumenestys tarjoaa vähävaraisille käytännössä ainoan väylän yliopistoihin, ja siksi jo nuorena kaikki tehdään keinoja kaihtamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että dopingin paikka jonkinlaisena ”normaalina” piirtyy nuorten mieleen jo hyvin varhain.

Britanniassa kuntodopingin käyttö on tutkimusten mukaan yleisintä työväenluokkaisten miesten keskuudessa. Luokkasidonnaisuus luo suhteellisen hyvän pohjan kokeilun ja käytön leviämiselle. Vaikka suomalainen yhteiskunta jakautuu jatkuvasti jyrkemmin kahtia, ei ainakaan välitön tuotos ole Britannian kaltainen lähes kaikkiin elämänalueisiin vaikuttava jakolinja. Tällä tarkoitan lähinnä yksilöiden kykyä pohtia terveyteen liittyviä kysymyksiä ja niihin liittyviä päätöksiä.

Lopuksi on hyvä todeta, että meidän ei Suomessa kannata panikoida kuntodopingin suhteen. Erilaisiin toimiin (kuten dopinglinkki.fi) on ryhdytty ja kyseessä ei ole mikään tsunamin kaltainen hirviö. Ei leimata ketään tai mitään ryhmään, seurataan maltilla asioiden kehittymistä ja tehdään kerrankin jotain järkevästi, ilman paniikinomaista repressiivistä kontrollikärkeä.

Kommentoi:

Tiedot






(Paina esikatselunappia, jotta voit lähettää kommentin.)

© Dopinglinkki / A-klinikkasäätiö. Design: Hahmo Design Oy