Lihakseen pistämisen riskit

Olet täällä

Lihakseen pistämisen riskit

Anabolisten steroidien, testosteronin ja muiden dopingaineiden lihakseen pistämiseen eli injektointiin liittyy aina riskejä.

Laittomasti valmistetut tuotteet voivat aiheuttaa monia terveyshaittoja, sillä käyttäjä ei voi tietää mitä ne todellisuudessa sisältävät. Pistettävässä aineessa, pistovälineissä tai esimerkiksi iholla olevat mikrobit voivat päästä pistoskohdasta elimistöön ja aiheuttaa vakaviakin tulehduksia. Väärä pistotekniikka ja -paikka voi puolestaan aiheuttaa verisuonen rikkoutumisen, lihas- tai hermovaurion ja halvauksen. Haitat voivat pahimmillaan olla hengenvaarallisia.

Laittomat lääkeaineet voivat sisältää epäpuhtauksia ja vaarallisia aineita

Internetistä tai pimeiltä markkinoilta ostettujen laittomien lääke- ja dopingaineiden käyttö voi olla vaarallista, sillä niiden todellista koostumusta ei voi tietää ilman laboratoriotutkimuksia.

Tuotteissa saattaa olla valmistusvaiheessa syntyneitä epäpuhtauksia, koska laittomien lääketehtaiden hygieniataso on usein huono. Lisäksi vaikuttavat aineet ja niiden määrät voivat olla aivan toisenlaisia kuin pakkauksen etiketissä luvataan.

Laittomista valmisteista on löydetty myös markkinoilta turvallisuussyistä poistettuja lääkeaineita ja muita haitallisia ainesosia. Valmistuksessa on voitu käyttää oikeiden lääkeaineiden korvikkeena esimerkiksi rakennusteollisuuden aineita. Laittomat ainesosat voivat aiheuttaa muun muassa allergisia reaktioita. [1]

Pistettäessä elimistöön pääsevät mikrobit aiheuttavat paiseita ja vaarallisia tulehduksia

Pistettävän aineen epäpuhtaudet, likaiset pistovälineet ja ihon riittämätön puhdistaminen voivat johtaa pistoskohdan infektoitumiseen, kun bakteerit ja muut mikrobit pääsevät pistettäessä elimistöön. Muiden käyttäjien kanssa jaetut käytetyt neulat lisäävät myös veren kautta leviävien tartuntatautien, kuten hepatiittien ja HIV:n riskiä. [2]

Pistämiseen liittyvä bakteeritulehdus voi aiheuttaa selluliitin (ihonalaisen rasvakudoksen tulehduksen) tai paiseen (absessin) eli märkäpesäkkeen esimerkiksi ihon alle tai lihakseen. Selluliitin oireena on kuumeilu sekä pistosalueella tuntuva kipu, arkuus, punoitus ja kovettuma. Paiseen oireet ovat samantapaisia: sen ympärillä voi olla punoitusta, kuumotusta, turvotusta ja kipua. Suurikokoinen paise voi nostaa korkean kuumeen. [3, 4]

Hoitamattomana paiseet ja rasvakudoksen tulehdus saattavat olla vaarallisia, joten ne kannattaa näyttää lääkärille. Tarvittaessa lääkäri tyhjentää paiseen ja hoitaa tulehduksia antibiooteilla.

Paisetta ei pidä puristella itse. Jos märkäpesäke puhkeaa ihon alle ja bakteerit leviävät verenkierron mukana elimistöön, voi seurauksena olla hengenvaarallinen verenmyrkytys eli sepsis. Sepsiksen oireita ovat yleinen sairaudentunne, kuume, vilunväreet, pahoinvointi, oksentelu, ripulointi, tihentynyt hengitys ja sekavuus. Joskus kehoon tulee pieniä verenpurkaumia. Sepsis vaatii aina sairaalahoitoa. [3, 5]

Sepsiksen lisäksi bakteerien leviämisestä voi seurata harvinainen, mutta hoitamattomana hengenvaarallinen nekrotisoiva eli kuolioon johtava pehmytkudostulehdus. Siinä bakteerit aiheuttavat nopeasti etenevän lihaspeitinkalvojen, rasva- tai lihaskudoksen tuhoutumisen. Seurauksena voi olla amputaatio. [3]

Elimistössä levinneet bakteerit voivat myös aiheuttaa endokardiitin, sydämen sisäkalvon ja sydänläppien tulehduksen, joka voi hoitamattomana johtaa kuolemaan [6].

Liian lyhyet ja käytetyt neulat vahingoittavat kudoksia

Lihakseen pistettäessä käytetään tavallisia injektioneuloja pidempiä lihasneuloja. Lihasneulalla ruiske menee lihakseen asti, eikä jää ihon alle tai rasvakudokseen, joissa verenkierto on paljon heikompaa kuin lihaksessa. Jos aine jää ihon alle tai rasvakudokseen sen imeytyminen estyy, mikä voi vaurioittaa kudoksia. [7]

Kerran käytettyä neulaa ei pidä koskaan käyttää uudelleen. Infektioriskin lisäksi ne aiheuttavat muitakin ongelmia. Neulan kärki taittuu jo yhden pistokerran jälkeen. Jos käytetyllä neulalla pistetään uudestaan, voi syntyä iho- ja lihasvaurio.

Käytetyt neulat pitää aina hävittää turvallisesti keräämällä neulat riskijäteastiaan tai palauttamalla ne purkissa esimerkiksi terveys- ja sosiaalineuvontapisteeseen tai apteekkiin.

Väärä pistoskohta voi aiheuttaa vakavia vaurioita

Anabolisia steroideja ja testosteronia pistetään yleensä pakaran, reiden tai olkavarren lihaksiin. Mitä pienempään lihakseen pistää, sitä pienempi annoksen tulisi olla. [8] Pienessä lihaksessa pistos voi aiheuttaa enemmän kipua ja vahinkoa [9]. Jos samaan paikkaan pistää toistuvasti, lihas voi kovettua ja vahingoittua.

Pakaralihakseen pistettäessä on oltava erityisen varovainen, ettei pistos osu iskiashermoon. Hermoon pistäminen aiheuttaa alaraajaan säteilevää kovaa, usein sähköiskumaista kipua, ja voi vahingoittaa hermoa pysyvästi. Pahimmillaan iskiashermon vaurio voi johtaa alaraajan halvaantumiseen. [10]

Pistettäessä täytyy myös varmistaa, ettei neula osu verisuoneen. Jos ruiskun mäntää taaksepäin vedettäessä ruiskussa näkyy verta, se täytyy heti vetää pois ja painaa pistokohtaa verenvuodon tyrehdyttämiseksi.

Verisuonen rikkoutuminen aiheuttaa sisäistä verenvuotoa lihaksessa. Se voi tuntua kipuna ja lihaksen jäykkyytenä. Suonen rikkouduttua siihen saattaa myös kehittyä arpikudosta tai verihyytymä. Jos veritulppa lähtee liikkeelle ja kulkeutuu sydämeen tai keuhkoihin, seuraukset voivat olla hengenvaarallisia. Valtimoon osuneet pistokset voivat olla erityisen vaarallisia.

Hakeudu tarvittaessa lääkäriin

Jos pistokohtaan muodostuu kohouma, neula pitää poistaa heti. Joskus pistospaikka kipeytyy ja alkaa punoittaa, kuumottaa tai turvota tunteja tai vasta päiviä pistoksen jälkeen, kun kudos on tulehtunut. Jos pistämisen jälkeen nousee korkea kuume, yleisvointi heikkenee, tunnet voimakasta kipua tai ilmenee muita yllättäviä terveysongelmia, hakeudu välittömästi lääkäriin!

Lisätietoa pistämisestä:

Sosiaali- ja terveysneuvontapisteet

[1] Paaskoski, S. (2012): Uhkapeliä laittomilla nettilääkkeillä. SIC! - Lääketietoa Fimeasta -verkkolehti.  Haettu 25.10.2012

[2] Gordon, R.J. & Lowy, F.D. (2005): Bacterial Infections in Drug Users. The New England Journal of Medicine 353, 1945-54.

[3] Ebright, J.R. & Pieper B. (2002): Skin and soft tissue infections in injection drug users. Infectious Disease Clinics of North America. 16 (3), 697-712.

[4] Saarelma, O (2012): Paise. Duodecim Terveyskirjasto.  Viitattu 25.10.2012

[5] Lumio, J. (2009): Sepsis. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 25.10.2012

[6] Mustajoki, P. (2011): Endokardiitti (sydänläppien tulehdus). Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 25.10.2012.

[7] Ojala, S. & Kaukkila, H-S (2008): Injektionanto lihakseen - millä miten ja mihin pistät? Sairaanhoitajalehti 10/2010. Viitattu 25.10.2012

[8] Nicoll L.H.  & Hesby A. (2002): Intramuscular injection: an integrative research review and guideline for evidence-based practice. Applied Nursing Research, 15(3): 149-62.

[9] Lifeline publications (2009): Injecting anabolic steroids.

[10] Small, S.P. (2004): Preventing sciatic nerve injury from intramuscular injections: literature review. Journal of Advanced Nursing, 47, 3, 287–296. 

Oliko tämä artikkeli hyödyllinen?
Ääniä yhteensä 11