Maksimiminä
Terve24.fi artikkelissa "Maksimiminä" on haastateltu kuntodopingia tutkinutta dosentti Mikko Salasuota.
Salasuon ja Mikko Piispan tuoreen tutkimuksen "Kuntodoping. Näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella" mukaan dopingkäyttäjä voi olla esimerkiksi näyttelijä, strippari tai muussa niin sanotussa ulkonäköammatissa toimiva henkilö. Dopingia käyttävät niin uskottavuutta hakevat pikkurikolliset kuin myös vartijat, järjestysmiehet, portsarit, rakennusmiehet ja poliisit, joiden työssä voimasta ja isosta koosta on hyötyä. Dopingilla voidaan myös pyrkiä kesäksi rantakuntoon tai tehostamaan esimerkiksi kamppailulaji- tai kehonrakennusharrastusta.
Tyypillinen käyttäjä on 20-35-vuotias mies, joka käyttää kuuriluontoisesti anabolisia steroideja. Hän on tilannut ne netistä tai tuonut itse ulkomailta, tavallisimmin Thaimaasta tai yhä useammin myös Itä-Euroopasta.
"Kuntodopingin käyttäjistä todella pieni vähemmistö on niitä massahirmuja, joita stereotypia koskee. Suurin osa käyttää vain pieniä annoksia", korostaa Salasuo.
"Harva hankkii lihaksia vain lihasten takia. Hankitaan ulkonäköä tai voimaa, joiden avulla halutaan saavuttaa jotain. Perustelut ovat osin hyvin rationaalisia: mitä paremmassa kunnossa on, sitä paremmin jaksaa työelämässä."
Kuntodopingin taustalla on tutkimuksen mukaan erinomaisuuden eetos. Yksilöllisyyttä ja kilpailua korostavassa maailmassa jokainen yksilö kamppailee toista vastaan. 2000-luvun ulkonäkökeskeisyys lisää painetta, ja muuten hallitsemattomassa maailmassa omaa kehoaan pystyy vielä hallitsemaan.
Dopingilla pyritään tähän. "Haetaan maksimia omasta itsestä. Ulkoista habitusta, joka auttaa työmarkkinoilla ja harrastuksissa, parantaa itsetuntoa, eikä siitä naismarkkinoillakaan haittaa ole".
Kuntodopingia on tutkittu aiemmin lähinnä lääketieteen näkökulmasta. Salasuo ja Piispa lähestyivät aihettaan mahdollisimman monesta näkökulmasta ja erilaisten aineistojen kautta.
Lääketieteen hallitseman tutkimuksen takia kuntodoping on nähty lähinnä terveysongelmana, mutta Salasuon ja Piispan tutkimuksessa käyttäjät raportoivat enemmän hyötyjä kuin haittoja. Vakavia fyysisiä haittoja ilmenee "heavy usereilla", joihin lääketieteellinen tutkimuskin on keskittynyt.
Muut kertovat enemmän psyykkisistä haitoista: mielialan vaihteluista, impulsiivisuudesta, raivokohtauksista, yleisimmin masennuksesta. "Roid rage aiheuttaa impulsiivista käytöstä, mutta se ei aina aiheuta väkivaltaista käytöstä", Salasuo kertoo "roinaraivosta."
"Käyttäjät puhuvat myös anabolisten steroidien tuomasta euforiasta ja positiivisesta aggressiivisuudesta, joka auttaa treenatessa."
Dopingiin voi jäädä fyysisesti koukkuun vasta erittäin suuria määriä käyttämällä. Psyykkinen riippuvuus on yleisempää. "Itse toiminnasta, optimiminään pyrkimisestä voi tulla tapa, jota kutsutaan pakkotoistoisuudeksi", Mikko Salasuo sanoo.
Kommentoi:
